Elämäimme tarkoitus

Ajattelin tännekin huudella, kun on niin pimiää ulkona, ettei nää mihin siellä sanat katoaa. Näinä tummimpina päivinä mietin aina (no en tietenkään aina, mutta taas) elämän tarkoitusta. Kyllä sitä on aina välillä hyvä miettiä. Minulla vaihtoehtoisia ideoita, joista poimin tarpeen mukaan. Rankinta on se, kun … Continue readingElämäimme tarkoitus

2020

Sitä ihmettelee että miten yhteen vuoteen voi pakkautua niin paljon, joka vuosi. Vuosi toisensa perään manaillaan paskinta vuotta ikinä. Mutta ei hätää, aina voi tulla vielä paskempi! Mikä on sitten lopullisen paska, mitä silloin tapahtuu? Milloin kannattaa alkaa käytellä ”pahan päivän varalle” säästeltyjä varojaan? Minulle tämä … Continue reading2020

ENNEN OLI KAIKKI PAREMMIN.

Silloin oli talvella lunta. Silloin sitä oli nuorempi ja kykeni monenmoiseen. Silloin sitä jaksoi innostua herkemmin. Silloin sitä ei ollut niin herkkä turhanpäiväisyyksille. Nytkö se on alkanut, loppulaskenta? Alkaako aamukammassa käydä piikit vähiin? Jotenkin tässä alkaa kiitoradassa valot loppua, kun alkaa enenevässä määrin tuntua siltä, … Continue readingENNEN OLI KAIKKI PAREMMIN.

ÄLÄ SANO

Tiedätkö, ei ole pakko sanoa mitä sylki suuhun tuo. Nielaise, anna sanan mennä sinne, missä se tekeytyy tuotteeksi, joka sitten aikanaan ulkoistuu toisesta päästä. Näin saat ajattelematta jätetyn seikan ulos systeemistäsi, toista loukkaamatta. Olin alkuteini kun vanhempi sukulaisnainen katsoi asiaksi kommentoida ulkonäköäni. Tuskin suunnitteli loukkaavansa, … Continue readingÄLÄ SANO

AKTIIVIMALLI

Nyt on valmistuneelle, oikein hallituksen toimesta, kytketty aktiivimalli päälle. Yhdistys on vihdoin, PRHn toimesta, virallisesti aktivoitu ja se aiheuttaa työttömälle aktivoitumista. Yhdistyksestä ja sen toiminnasta pian lisää. Eläimiin se liittyy, ja eläinten auttamiseen. Joulun aikana aktivoiduttiin vanhemman sukupolven huollossa ja vuoden loppupätkä meni autossa, matkalla … Continue readingAKTIIVIMALLI

HILJAAKO SE HYVÄ TULI?

Luulis sitten jotain tulevan ja niin perkeleesti. Maisema on niin kuollut, ettei liiku äänikään. Vaikka on jo joulukuu. Marraskuun kuristavan luulin, mutta meno senkun jatkuu. Kyllä aivan ensimmäistä kertaa elämässäni meinasin tukehtua tuohon pimeyteen ja loskaan. Vaan minäpä pistinkin marraskuuta köniin. Repäisin itseni ylös ja … Continue readingHILJAAKO SE HYVÄ TULI?