Noinkohan sitä osaa ennen eläköitymistään laittaa tekemälleen työlle sille kuuluvan rahallisen arvon. Olisin aivan hukassa ilman liittojen neuvottelemia palkkatariffeja. Liekö tämä osa kiltin tytön syndroomaa, kun tuppaa tuumaamaan, että ei kai sitä nyt viitti paljoa pyytää. Ammattitaitonsa aliarvioimistako se, kun ajattelee, että eihän tuo ole … Continue readingTYÖN ARVO
Kaksi vuotta eläinopintoja; pintasilaus siitä, millaista on olla eläin, karitsan maailmaan vetäminen ja lihapalan tunkeminen haukan kiduksiin ovat valmistaneet ottamaan vastaan elokuva- ja TV-työtä. Eihän tässä näin pitänyt käydä, vai pitikö juuri niin? Piti. Eläintyö on niin huonosti palkattua, että sillä ei rouviksi elele. Hengissä … Continue readingMINKÄ TAAKSEEN JÄTTÄÄ…
Juuri valmistuneen työttömän päivä täyttyi tiukasti aikataulutetusta tapahtumien ketjusta. Tuli tehtyä entisen alan töitä ja sovittua uusia, hoidettua hevosta, käytyä paalikaupoilla ja ajettua säkkipimeässä, paskassa kelissä, liian lähellä roikkuvien rekkojen pinteessä. Jotain lumentapaista satoi, onko tässä toivoa siitä, että kohta ulkomaailmassa on mahdollista nähdä jotain. … Continue readingHevonenkin on hento
Luulis sitten jotain tulevan ja niin perkeleesti. Maisema on niin kuollut, ettei liiku äänikään. Vaikka on jo joulukuu. Marraskuun kuristavan luulin, mutta meno senkun jatkuu. Kyllä aivan ensimmäistä kertaa elämässäni meinasin tukehtua tuohon pimeyteen ja loskaan. Vaan minäpä pistinkin marraskuuta köniin. Repäisin itseni ylös ja … Continue readingHILJAAKO SE HYVÄ TULI?