Te Pito O Te Henua

Posted on

Rakkaalla paikalla on monta nimeä.

Te Pito O Te Henua (Maailman napa), Rapa Nui (Iso Rapa, erotuksena Rapa-saaresta Ranskan Polynesiassa), Easter Island (Pääsiäissaari) ja Te Kainga (Maa/The Land), joista viimeisen arvellaan olevan varhaisin – ja vain maininta materiaalista kaiken veden ympäröimänä (muuta maata ei ollut – eikä ole – näkyvissä). Lisäksi mainitaan Whyhu, joka saattoi olla väärinkuultu, ja väärinymmärettyyn kysymykseen vastattu nimi (saarella on kylä nimeltä Vaihu). Eurooppalaiset tutkijat nimesivät paikan löytöpäivän mukaan (pääsiäinen), mutta alkuperäiskansalaiset, rapanuit, itse kutsuvat paikkaa Rapa Nuiksi. Ja ovat kuin ovatkin Te Pito O Te Henua.

Saaren korkein kohta on Terevaka-tulivuoren huipulla. Siellä pyöriessään näkee koko saaren – ja tajuaa että ollaan todella kaukana, kaikesta. Lähimpään asutettuun saareen on 2086 ja mantereelle (Chileen) 3686 kilometriä. Napa on kooltaan 165 km2, pisimmillään 23 km etelästä pohjoiseen ja se on syntynyt kolmen eri tulivuoren purkauksen johdosta ( 100 000 – 1 000 000 vuotta sitten).

Paikan kuuluisimmat, Moait, seisovat ylväinä selät merelle päin ja korallisilmäiset katseet ylös luotuina – jonka johdosta saarelle on annettu vielä yksi nimi: Mata Ki Te Rangi (silmät jotka katsovat taivaalle). Saarella on tehty kaikkiaan tiedettävästi 887 patsasta, joista 288 seisoo (jälleen) ylväästi alustoillaan (Ahu). 92 on matkalla ja 397 patsasta on sijoillaan Rano Raraku -kaivoksessa, joka on jokaisen Moain synnyinkoti. Näiden valtavien kivipaasien siirtelytavasta on esitetty useita eri teorioita kävelytyksestä kelkkaan.

Vaikuttavia ne ovat, ei siitä mihinkään pääse. Ihan kuin olisi siltä tuntunut, että patsailla on henki. No uskon asioitahan ne ovat, uskonasiat. Ja ihan konkreettisia raittiin ilman vaikutukset väliaikaissantiagolaiselle. Puhtaasta hengitysilmasta on valmis antamaan kiitoksen vaikka kivipaasille.

Jotain täytyy olla paikassa, jonka asukkaat eivät lopullisesti sekoa pikku pläntillä pyöriessään. Niinkuin esimerkiksi Rapamyciniä!

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sirolimuusi

Rapa Nuin maaperässä on siis hylkimistä estävää ainetta, jonka on todettu myös hidastavan vanhenemista!

Te Kainga on hyvin hoidettu kansallispuisto, jonka vankilaa sanotaan Yliopistoksi, jossa ei myydä muovipusseja eikä -pillejä ja jossa ratsastin pääsiäissaarenhevosella tulivuoren huipulle, nähdäkseni kuinka kraaterissa kasvaa yksinäinen puu.

Paikkaa, jossa kanat ja hevoset juoksevat vapaina, ei voi olla rakastamatta.

Iorana ja mauru’uru, täytyy sanoa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *