News

LIIMASSA ASTELLEN

Niin on vettä virrannut, uusituissa räystässyöksyissä. Näemmä kahden artikkelin vilkkaalla toiminnalla täällä menty. Nyt TAAS ryhdistäydyn, onhan täällä sentään remontoitu ja koettu eläintapahtumia, ihmistapahtumista nyt puhumattakaan. Tähän väliin siis tällainen suht tyhjänpäiväinen päivitys, sinulle yksi lukijani 😀

Kaistoilla ruuhkaa

Käteviä kaksikaistaiset tiet, omat kaistat eri nopeuksille ja itte saa päättää, kuinka kovaa vetelee menemään. Toisinaan voi päästellä vasemmalta ohi ja hetken päästä taas kyhnyttää oikealla, ehkä nousta rampista taajamaan. Paha tilanne, kun toinen kaista on blokattu. Ja aina tietenkin juuri silloin, kun pitäisi edetä … Continue readingKaistoilla ruuhkaa

Elämäimme tarkoitus

Ajattelin tännekin huudella, kun on niin pimiää ulkona, ettei nää mihin siellä sanat katoaa. Näinä tummimpina päivinä mietin aina (no en tietenkään aina, mutta taas) elämän tarkoitusta. Kyllä sitä on aina välillä hyvä miettiä. Minulla vaihtoehtoisia ideoita, joista poimin tarpeen mukaan. Rankinta on se, kun … Continue readingElämäimme tarkoitus

2020

Sitä ihmettelee että miten yhteen vuoteen voi pakkautua niin paljon, joka vuosi. Vuosi toisensa perään manaillaan paskinta vuotta ikinä. Mutta ei hätää, aina voi tulla vielä paskempi! Mikä on sitten lopullisen paska, mitä silloin tapahtuu? Milloin kannattaa alkaa käytellä ”pahan päivän varalle” säästeltyjä varojaan? Minulle tämä … Continue reading2020

Isän henkäys

On tämä merkillinen vuosi. Tai merkityksellinen. Alkuvuosi opetti työelämästä ja kesä sitten tästä oikeasta. Oman isän kuolema on kyllä asia, joka pistää polvilleen. Mutta siihenpä sitä ei ihminen ehdi elämän tarkoitusta jäädä miettimään ja käsiä ristiin saattamaan, sillä käytännön asiat pistävät konttaamaan. Ja aika nöyränä … Continue readingIsän henkäys

PUNKDIAGNOOSI

Niinhän siinä kävi, että virta loppui. Tuli sähkökatko ja valot himmeni. Töissä oli monenlaista haastetta – kemioissa ja toimenkuvissa sakkaa. Kun tässä iässä yrittää pari viikkoa, nukkumatta,  juosta kepin päässä olevaa porkkanaa kiinni, hyytyy voimat. Keppi näyttää pitenevän ja porkkana pienenevän. Kun sydän hakkasi lepotilassa … Continue readingPUNKDIAGNOOSI

ENNEN OLI KAIKKI PAREMMIN.

Silloin oli talvella lunta. Silloin sitä oli nuorempi ja kykeni monenmoiseen. Silloin sitä jaksoi innostua herkemmin. Silloin sitä ei ollut niin herkkä turhanpäiväisyyksille. Nytkö se on alkanut, loppulaskenta? Alkaako aamukammassa käydä piikit vähiin? Jotenkin tässä alkaa kiitoradassa valot loppua, kun alkaa enenevässä määrin tuntua siltä, … Continue readingENNEN OLI KAIKKI PAREMMIN.

ÄLÄ SANO

Tiedätkö, ei ole pakko sanoa mitä sylki suuhun tuo. Nielaise, anna sanan mennä sinne, missä se tekeytyy tuotteeksi, joka sitten aikanaan ulkoistuu toisesta päästä. Näin saat ajattelematta jätetyn seikan ulos systeemistäsi, toista loukkaamatta. Olin alkuteini kun vanhempi sukulaisnainen katsoi asiaksi kommentoida ulkonäköäni. Tuskin suunnitteli loukkaavansa, … Continue readingÄLÄ SANO

Luonto kyykyttää

Luonto parantaa haavat. Tänään siirtelin käpyjä piharakennuksen takapihalta, lampolan viimetalvisen pehkukasan päälle. Näyttää kivalta, ajattelin. Samalla tulin kyykänneeksi toistasataa kertaa, hengittäneeksi raitista metsäilmaa ja pohtineeksi elämääni. Syvällistä ja pinnallista, mutta tuiki tarpeellista. Mikä minusta tuli, mikä minusta piti tulla, mikä minusta voisi tulla? Tämmöisiä aivokopan … Continue readingLuonto kyykyttää

KOHTI VANHAINKOTIA

Vanhuus kai tämä on, kun aika kiitää niin, ettei kirjottamaan ehdi. Taas on maaliskuun loppu ja kohta alkaa päivä lyhetä. Matka kohti vanhainkotia on alkanut, monella tapaa. Ensin viedään yhdistyksen puolesta varvasvälivilloja, tuota pikaa omia vanhempia – ja eipä aikaakaan, tällä vauhdilla, kun ollaan jo … Continue readingKOHTI VANHAINKOTIA